Tuntuu, että olen hiukan välillä. Puheeni on kuin tarkoittamatonta alasinten pudottelua ohuen ohuen jään läpi. Puhumattakaan käytöksestäni: hajotan tasapainoa ihan vain olemalla! Joten en oikein tiedä miten päin olisin... Olemme vastuussa ajatuksistamme ja samalla se, miten toimimme on äärimmäisen tärkeää myös. Mutta pointti on siinä, että kaiken täytyy lähteä jo ajatuksista.

En tiedä, olenko koskaan todella ollut paremmassa jamassa. Tai ainakin matkalla sellaista kohti. Vaikka olen osannut jo pitkään lukea, niin olen pääsemässä uudelle tasolle silläkin saralla.